- Tässä täytyy olla huippu-urheilijan prioriteetit
Heidi Moen, 42, on yksi Norjan menestyneimmistä naisravivalmentajista. Hän kuvaa alaa piinkovaksi – 21 työvuoteen on mahtunut lomaa yhteensä alle neljä viikkoa. Rakkaus hevosia kohtaan ja halu työskennellä niiden parissa joka päivä tekevät kaikesta kuitenkin sen arvoista.
Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi jututimme Heidi Moenia, joka on toiminut täysipäiväisenä ravivalmentajana vuodesta 2000 lähtien. Hän vaikuttaa idyllisessä Begnadalenissa Norjassa, ja valmennettavia hevosia on 13.
- Olen tietoisesti valinnut hevosmääräksi 13. Enimmillään hevosia oli 28, mutta silloin energiaa meni liikaa kaikkeen muuhun kuin hevosista huolehtimiseen ja treenaamiseen, enkä halunnut sitä, hän sanoo.
Kun Heidi vähensi hevosmäärää, myös työntekijämäärä väheni, joten hän huolehtii tallitöistä ja treenaamisesta pääsääntöisesti itse. Siitä seuraa pitkiä päiviä.
- Tulen talliin aamulla 6.45. Ruokinnan ja tarhaamisen jälkeen siivoan karsinat, täytän heinäverkot ja pesen vesiämpärit. Saan apua yhteen tallin osaan. Sitten treenaan hevosia, kunnes päivän lista on käyty läpi. Jatkan kunnes olen valmis kelloa katsomatta, koska en pysty lopettamaan kesken, jos johonkin meneekin kauemmin aikaa. Yleensä saan treenit loppuun kello 16–17, ja sen jälkeen huolehdin varusteista ja hevosista kunnes lähden kotiin päivälliselle 18–19 aikaan. Onneksi mieheni tekee mahtavaa ruokaa joka illalle, hän kertoo.
Hevoset ovat olleet Heidille tärkeitä jo lapsesta asti, ja teininä hän lähestulkoon asui tallissa. Nuorena hän kilpaili sekä este- että kouluratsastuksessa.
- Päädyin työskentelemään ravihevosten pariin vähän sattumalta, mutta se tuntui ainoalta keinolta päästä tekemään kokoaikatyötä hevosten kanssa tällä seudulla. Lisäksi tätini oli ravivalmentaja ja nuoruudessani tärkeä esikuva minulle.
- Mikä on parasta ravivalmentajana olemisessa?
- Tietysti hevoset. Se että voin viettää kaikki päivät hevosten kanssa ja rytmittää päiväni niiden mukaan, sekä se että saan liikkua ja ulkoilla kaikki päivät. Minulla on kova kilpailuvietti ja treenaan aina valtavalla innolla kohti kilpailuja. Vaikka rutiinityötä on paljon ja viikot ovat usein samankaltaisia, tylsää ei ole koskaan. Vähitellen olen päässyt tilanteeseen, jossa olen saanut ihania ja uskollisia asiakkaita, joista monia pidän hyvinä ystävinäni. Se merkitsee minulle paljon.
- Mitä vinkkejä haluaisit antaa nuorille tytöille, jotka haluavat pyrkiä töihin raviurheilun pariin?
- Uskoisin että aika harvalle tytölle sopisi ravivalmentajana oleminen. Sitä on tehtävä koko sydämestä ja sille on omistettava kaikki aikansa. Tässä täytyy olla huippu-urheilijan prioriteetit Olen useasti joutunut kieltäytymään hää- ja juhlakutsuista töiden takia. Olen onnekas, kun minulla on puoliso, joka tekee kotona paljon ja auttaa muutenkin tarvittaessa. Ilman häntä tästä olisi vaikea selvitä!
Kun Tuva-tytär syntyi, Heidi pysyi pois tallilta ja hevosten luota vain muutaman päivän. Synnytys tapahtui aikaisin torstaiaamuna ja jo maanantaina hän teki melkein täyttä päivää.
- Puolivuotiaana Tuva oli ollut mukana 50 raveissa, ja nyt jälkikäteen en edes tiedä miten se saatiin onnistumaan. Näiden 21 vuoden aikana en ole koskaan pitänyt sairauslomaa, ja koko aikana olen ollut yhteensä alle neljä viikkoa lomalla. Tämä on ollut kovaa monella tapaa, mutta minulle kaikki on ollut sen arvoista ja maksanut vaivan. Jouduin aloittamaan nollasta, enkä ole saanut mitään ilmaiseksi. Joku muu on voinut saada helpomman tien. Mahdollista tämä on kuitenkin näinkin, jos tahtoa riittää!
Kysyttäessä, onko raviurheilun parissa naisia, joille Heidi haluaa antaa kunniamaininnan, hänellä on selkeä vastaus.
- Haluan antaa tunnustusta kokonaiselle tyttöryhmälle – nimittäin kaikille mahtaville hoitajille, joita ympärillä näkyy. Niille, jotka tekevät pitkää päivää ja viikonloppua, hoitavat ja touhuavat ja pitävät hevoset hienoina. Niille, jotka käyttävät kaiken vapaa-aikansa tallilla tai tekevät tallilla pitkää päivää pienellä palkalla. Näen heitä Snapchatissä ja muissa sosiaalisissa medioissa ja raviradoilla, ja mielestäni he ovat aivan mahtavia! He ansaitsisivat oikeastaan paljon enemmän kuin vähän kiitosta. Haluan heidän tietävän, että raviurheilu on täysin riippuvainen heidän panoksestaan. Loistavaa työtä tytöt!
